Panadol Forte 1 g tabletti
Panadol Novum 500 mg tabletti
Panadol Pore 500mg poretabletti
Panadol Comp 500 mg kalvopäällysteinen tabletti
Panadol Zapp 500mg tabletti
Panadol Hot 500 mg/annos, jauhe oraalisuspensiota varten
Panadol 24 mg/ml oraaliliuos
Panadol 60 mg peräpuikko
Panadol 125 mg peräpuikko
vertaa nyt (0/5)
- Tuotteet
- Muoto
- Ikä
- Avainominaisuudet
- Ainekset
Panadol Forte 1g tabletti
- tabletti
- 1 Month - 2 Years
- Markkinoiden pienin 1g parasetamolitabletti
- - Vaikuttava aine on parasetamoli, jota on yhdessä tabletissa 1 g. -
Panadol Novum 500 mg tabletti
- tabletti
- 1-5 Years
- Tehokkaan kivunlievityksen
- -Vaikuttava aine on parasetamoli, jota on yhdessä tabletissa 500 mg.
Panadol Pore 500mg poretabletti
- poretabletti
- 1-5 Years
- Nopea kivunlievitys
- Vaikuttava aine: parasetamoli, jota on 500 mg yhdessä tabletissa.
Panadol Comp 500 mg kalvopäällysteinen tabletti
- tabletti/poretabletti
- 6 Months - 5 Years
- 500 mg parasetamolia ja 65 mg kofeiinia
- 1 tabletti sisältää parasetamolia 500 mg ja kofeiinia 65 mg.
Panadol Zapp 500mg tabletti
- tabletti
- 5-12 Years
- Nopea kivunlievitys
- -Vaikuttava aine on parasetamoli, jota on yhdessä tabletissa 500 mg.
Panadol Hot 500 mg/annos, jauhe oraalisuspensiota varten
- Jauhe oraaliliuosta varten
- 5-12 Years
- Lievittää särkyä ja alentaa kuumetta
- -Vaikuttava aine on parasetamoli, jota on 500 mg yhdessä annosjauhepussissa.
Panadol 24 mg/ml oraaliliuos
- Oraaliliuos
- 0-1 Years
- Lapset 5-10 kg
- Vaikuttava aine on parasetamoli, jota on 24 mg yhdessä millilitrassa Panadol oraalisuspensiota
Panadol 60 mg peräpuikko
- Peräpuikko
- 0-1 Years
- Lapset 5-10 kg
- Vaikuttava aine on parasetamoli, jota on 60 mg:aa Panadol 60 mg peräpuikossa, 125 mg:aa Panadol 125 mg peräpuikossa.
Panadol 125 mg peräpuikko
- Peräpuikko
- 1-5 Years
- Lapset 10-15 kg
- Vaikuttava aine on parasetamoli, jota on 60 mg:aa Panadol 60 mg peräpuikossa, 125 mg:aa Panadol 125 mg peräpuikossa
Minimoida
Lihassärky
Kuuluuko kesäsuunnitelmiisi puutarhan hoitaminen, rannalla rentoutuminen ja virkistävään veteen pulahtaminen tai pitkät kävelyretket vihreää luontoa ihaillen? Entäpä jos lihassärky estää sinua toteuttamasta suunnitelmiasi? Liikunta on eräs hyvinvointimme kulmakivistä. Se vaikuttaa myönteisesti kaikenikäisten ihmisten fyysiseen ja henkiseen jaksamiseen, mutta auttaa myös ylläpitämään korkeaa elämänlaatua. Jos kuitenkin kärsit esimerkiksi lihaskivuista, ei liikuntaa yleensä mielletä apukeinoksi. Tämä käsitys on useimmiten väärä. Olipa syy vähäiseen liikkumiseen mikä tahansa, sen lisääminen voi tuoda suurta iloa elämääsi. Jos aloitat liikunnan nollasta, älä kiirehdi vaan etene askeleittain ja omaan tilanteeseesi sopivalla rytmillä. Voit myös asettaa itsellesi tavoitteen ja pyrkiä liikkumaan esimerkiksi puoli tuntia vuorokaudessa viitenä päivänä viikossa. Voit aloittaa esimerkiksi kävelemällä kauppaan autolla ajon sijaan tai vaihtamalla hissin rappusiin. Ennen kuin huomaatkaan, teet sen automaattisesti.
Panadol lihaskipuun
Lihakset voivat olla kipeitä ja särkeviä useista syistä, kuten rasituksesta, jännityksestä, vammasta tai infektioista. Monesti lihaskipuja saattaa tulla lihasten ylikuormituksesta johtuen. Mikäli kuntoilusta on ollut taukoa, kannattaa treenaaminen aloittaa maltillisesti ja kehoa kuunnellen. Jos lihaksissa on nivelsairaus tai lihaksiin on kohdistunut nyrjäytyminen tai venähdys, lihakseen saattaa kehittyä tulehdus. Tavanomaiset lihaskivut helpottuvat usein lepäämällä ja kipulääkkeellä, kuten Panadolilla.. Mikäli lihaskipusi ovat jatkuvia tai et tiedä niiden alkuperää, ota yhteyttä lääkäriin.
Lihaskipujen monet syyt
Mistä lihaskivut oikein johtuvat? Lihaskipuja esiintyy aika ajoin lähes jokaisella ihmisellä. Ne voivat johtua monesta syystä, esimerkiksi raskaasta puutarhatyöstä ja sen aiheuttamasta rasituksesta, pitkäkestoisesta kävelystä ilman venyttelyä, vammasta, jännityksestä, influenssasta ja lukuisista muista sairauksista, infektioista ja joistakin lääkkeistä. Taustalla voi myös olla elimistön kuivuminen tai ravitsemukselliset häiriöt. Lihaskivut voivat estää sinua liikkumasta pitkään aikaan. On siis tärkeää osata hoitaa niitä oikein.
Jos lihaskipu johtuu vammasta tai revähdyksestä kolmen K:n sääntö – kylmä, koho ja kompressio – on hyvä akuutin vamman ensiavussa.
- Laita kipeytyneeseen kohtaan jäätä niin pian kuin mahdollista. Se hidastaa alueen aineenvaihduntaa, vähentää kudosvauriota ja rajoittaa turvotuksen muodostumista. Se myös jonkin verran puuduttaa kipeytynyttä kohtaa. Kääri jäät esimerkiksi pyyheliinaan tai käytä jääpakkausta ja pidä sitä vaurioituneessa kohdassa. Myös esimerkiksi pakastehernepussi sopii tähän hyvin. Paikallista jäätä voi käyttää 2–4 tunnin välein, noin 15–20 minuuttia kerrallaan.
- Laita side kipeytyneeseen kohtaan. Siteen tulee olla paikallaan tiukasti, mutta se ei saa puristaa liikaa. Siteen tarkoituksena on estää verenvuotoa ja turvotusta.
- Nosta kipeytynyt kohta koholle, jolloin siihen ei pääse kertymään kudosnestettä. Se ehkäisee turvotusta.
Harjoittelu vamman jälkeen aloitetaan lääkärin ohjeiden mukaan vammatyypistä riippuen. Kuormitusta lisätään portaittain. Tärkeää on oheisharjoittelu: valitaan sellainen harjoittelumuoto, missä vammakohta lepää. Fysioterapeutilta saa ohjeita.
Ihanaa kipua kuntoilusta
Tavallisesti lihaskivut ovat seurausta lihasten ylikuormituksesta, joka saattaa liittyä esimerkiksi kuntoilun aloittamiseen pidemmän tauon jälkeen tai huonoon asentoon puutarhatöitä tehdessä. Liikunnan aloittamisessa kannattaa aina muistaa kuormituksen lisääminen portaittain ja vähitellen niin, että elimistö sietää kasvavan rasituksen. Jos kehossasi tuntuu sellaisia kipuja tai muita tuntemuksia, joiden ei pitäisi liittyä normaalin fyysisen kuormituksen aiheuttamaan rasitukseen, hiljennä tahtia ja lepää kunnolla. Varsinkin aluksi, esimerkiksi kesän ensimmäisellä uintikerralla, ihminen saattaa innostuksissaan tehdä liian pitkän tai liian rankan suorituksen ja ajaa itsensä piippuun. Uusi liikuntamuoto kannattaa aloittaa hitaasti kestävyyttä ja lihaskuntoa vähitellen parantaen.
Kunto kasvaa parhaiten vuorottelemalla rasitusta ja lepoa. Hyvän lihaskunnon, lihasvoiman, lihasten joustavuuden ja nivelten liikkuvuuden säilyttäminen on olennaista. Siksi päivittäiset nivelten liikkuvuutta ylläpitävät harjoitukset ovat välttämättömiä. Liikkuvuutta voi harjoittaa vaikkapa ulkona lasten kanssa leikkiessä. Myös aerobinen liikunta tai esimerkiksi luonnossa käveleminen ovat tärkeitä. Esimerkiksi puutarhatyöstä, kesämökin kunnostusurakasta tai liikunnasta aiheutuvaa lihasten rasituskipua voi ehkäistä aloittamalla liikkuminen aina alkuverryttelyllä, jonka lopussa tehdään aktiiviset lyhyet venyttelyt. Harjoitus päätetään loppuverryttelyyn ja venyttelyyn. Varsinkin liikunnan jälkeen tapahtuva venyttely vähentää lihasten kipeytymistä. Säännöllinen liikunta on hyödyllisintä silloin, kun vauhti ja rasitus ovat oikeassa suhteessa kuntoon ja taitoihin. Hyvän terveyden ja kohentuneen kunnon lisäksi liikunta tuottaa mielihyvää, jolloin liikunnasta tulee helpommin tapa – ja hyvä sellainen.
Käsivarren kivun yleiset syyt
Käsivarren kivun yleisimmät syyt ovat venähdys tai puristuksissa oleva hermo. Muita syitä voivat olla esimerkiksi seuraavat:
Tenniskyynärpää tai golfkyynärpää Tämä yleinen vaiva aiheuttaa kipua ja epämukavuutta kyynärpäässä. Kliininen nimitys tämäntyyppiselle kyynärpääkivulle on lateraalinen epikondyliitti. Se johtuu yleensä kyynärvarren kyynärnivelen läheisyydessä olevien lihasten ja jänteiden rasituksesta rankassa urheilussa. Se voi johtua myös painavan kuorman nostamisesta.
Limapussitulehdus: Limapussitulehduksessa eli bursiitissa limapussi tulehtuu ja turpoaa. Limapussi eli bursa on nestettä sisältävä pussi, jollaisia muodostuu ihon alle, yleensä nivelten läheisyyteen. Sen tehtävä on toimia jänteiden ja luiden välisenä pehmikkeenä, mutta tulehtuneena se voi olla kipeä ja aristava. Olkapään limapussitulehdus on yleinen vaiva raskasta liikuntaa harrastavilla.
Rasitusrintakipu (liikunnasta johtuva): Rasitusrintakipu johtuu sydänlihaksen riittämättömästä verenvirtauksesta, joka aiheutuu valtimoiden kovettumisesta ja ahtautumisesta.
Kipua voi kuvailla tylpäksi, voimakkaaksi tai puristavaksi rintakivuksi, joka saattaa säteillä joskus vasempaan käsivarteen.
Rasitusvamma: Rasitusvamma on yleistermi, jolla tarkoitetaan lihas-, hermo- ja jännekipua, joka johtuu toistuvasta liikkeestä ja liikarasituksesta. Päivittäin tietokonetta käyttävillä voi olla usein lihaskipua.
Niskakivun syyt
Valtaosalla ihmisistä esiintyy niskakipua jossakin elämänvaiheessa. Riippumatta siitä, onko niskakipu lievää vai vaikeaa, se voi rajoittaa elämää huomattavasti. Niskakivun syiden ymmärtäminen auttaa hoitamaan vaivaa mutta myös ehkäisemään sitä ilmaantumasta ensimmäistäkään kertaa.
Niskakipua voivat aiheuttaa useat tekijät:
- revähdys eli nivelsiteen vaurio
- lihasvaiva, jossa liiallinen venyminen tai rasitus aiheuttaa lihaskipua
- niskan lihasten kouristus
- niskakipu voi aiheuttaa jännityspäänsärkyä, jossa kipu siirtyy takaraivoon ja joskus silmien taakse.
Vaikka niskakipu voikin olla todella epämukavaa, useimmiten se johtuu vain lihasvenähdyksestä, ja valtaosalla kipu häviää muutamassa päivässä.
- Yleisimpiä niskakivun syitä ovat mm.
- liikarasitus liikunnassa
- television katsominen, kirjan lukeminen tai jopa puhelimessa puhuminen huonossa asennossa
- töissä tietokoneella istuminen epämukavassa asennossa
- huonosti sijoitetun tietokoneen näppäimistön toistuva käyttö
- liian korkealla tai liian litteällä tyynyllä tai vatsallaan nukkuminen
- huolet tai stressi.
Useimmissa tapauksissa niskakipu kestää alle viikon. Jos vaiva kuitenkin jatkuu yli viikon ajan, on otettava yhteys terveydenhuoltohenkilöstöön perusteellisia tutkimuksia varten.
Lonkkakivun syyt
Lonkat mahdollistavat kiertoliikkeen ja kävelyn, mutta näinkin monipuolisessa ruumiinosassa voi esiintyä kipua.
Lonkkakipuun on yksinkertainen syy, kuten liikarasitus liikunnan yhteydessä. Vaiva johtuu usein pehmytkudoksen, kuten jänteen, venähdyksestä tai tulehduksesta. Useimmissa tapauksissa kipu häviää muutamassa päivässä. Pitkäaikaista lonkkakipua voivat aiheuttaa lukuisat eri tilat, joista yksi yleisimmistä on nivelrikko.
Nivelrikon oireet vaihtelevat yksilöllisesti, mutta lonkassa se aiheuttaa tyypillisesti seuraavia oireita:
- lonkkanivelen ja sitä ympäröivän kudoksen lievä tulehdus
- rustovaurio tai nk. luupiikit eli osteofyytit, jotka kehittyvät lonkkanivelen reunoille
- kipu, jäykkyys ja vaikeus tehdä tiettyjä toimia.
Nivelrikkoa ei valitettavasti voida parantaa, mutta saatavilla on erilaisia hoitoja, eikä leikkausta useinkaan tarvita.
Jos sinulla tai jollakulla läheiselläsi on lonkkakipua, liiallista lepoa on vältettävä mahdollisuuksien mukaan, sillä lonkkavaiva voi pahentua liian pitkän levon jälkeen. Helpoilla harjoituksilla voi:
- palauttaa liikelaajuuden
- lisätä voimaa
- lievittää jäykkyyttä ja palauttaa lonkan normaali toiminta.
Aloita harjoittelu varovasti ja lisää liikuntaa vähitellen. Kun kipua ei enää esiinny ja vointi on parempi, on tärkeää jatkaa liikunnan harrastamista säännöllisesti. Muuten saavutetut hyödyt häviävät muutamassa viikossa.
Liikunta ei välttämättä sovellu kaikentyyppiseen lonkkakipuun. Kannattaa kysyä neuvoja lääkäriltä tai fysioterapeutilta ennen kunto-ohjelman aloittamista.
Polvikivun syyt
Moni elää nykyään aktiivista elämää, joten ei ole ihme, että polvet joutuvat koetukselle. Polvikipu onkin yleisin tuki- ja liikuntaelimistön vaiva, jonka vuoksi mennään lääkärin vastaanotolle. Paremmat tiedot polvista ja vammojen hoitamisesta auttavat edistämään polvien terveyttä.
Polvi pystyy kääntyviin ja kiertyviin liikkeisiin. Tämän mahdollistaa monimutkainen rakenne, jossa on neljä luuta, neljä tärkeää nivelsidettä ja useita jänteitä. Polvet myös koukistuvat, ojentuvat ja kannattelevat ruumista ja toimivat yhteistyössä nilkkojen ja lonkkien kanssa. Tämän paineen takia polvet ovat alttiita erilaisille vammoille.
Polvikipu on joko äkillistä (akuuttia) tai pitkäaikaista (kroonista). Akuuttia polvikipua voi aiheuttaa esimerkiksi urheilusta johtuva rasitusvamma tai tulehdus.
Kroonisen polvikivun aiheuttaja on usein vamma tai tulehdus (kuten niveltulehdus) mutta myös infektio. Polvivamman yhteydessä kannattaa muistaa KKK-muistisääntö eli kylmä, kompressio ja koho sekä lepo ja suojaaminen:
- Suojaaminen
Suojaa vamma ja vamman saanut henkilö.
- Lepo
Pidä polvi levossa äläkä yritä varata sille painoa.
- Kylmä
Kylmä hidastaa ja vähentää turvotusta ja lievittää kipua turruttamalla. Älä pidä jäätä ihoa vasten pidempään kuin 15 minuuttia, sillä seurauksena voi olla paleltumavamma. Odota 40–45 minuuttia ennen uutta kylmäkäsittelykertaa.
- Kompressio
Vaurioitunut polvi voidaan pitää liikkumattomana ja tuettuna käärimällä polven ympärille joustava side tai kompressiotuki. Älä kiristä sidettä tai tukea liian tiukalle.
- Koho
Vaurioituneen jalan kohottaminen vähentää turvotusta ja polvikipua. Hoitamatta jääneet tai epäasianmukaisesti hoidetut murtumat ja nyrjähdykset voivat aiheuttaa pitkäaikaista eli kroonista kipua.
Jalkaterän kivun yleiset syyt
Jalkaterä koostuu 26 luusta ja yli 30 nivelestä. Kun määrä kerrotaan kahdella, saadaan lähes 120 hienosäädettyä osaa, jotka ovat lähes koko ajan liikkeessä. Jaloilla liikutaan paikasta toiseen, ja lisäksi niiden avulla harrastetaan liikuntaa ja ajetaan autoa. Jalat joutuvat päivittäin siis kovaan työhön.
Kun jalkaterää tarkastellaan tarkemmin, se jakautuu kolmeen selkeään osioon eli takaosaan, keskiosaan ja etuosaan. Monet jalkaterää liikuttavista lihaksista sijaitsevat säären alaosassa. Kyseiset lihakset kiinnittyvät eri luihin jänteiden avulla.
Jalkaterän kipu voi johtua eri syistä, mutta useimmiten se johtuu urheilusta tai työskentelystä, joihin liittyy tietynasteista fyysistä toimintaa.
Toinen yleinen jalkaterän kivun aiheuttaja on liian tiukkojen kenkien käyttö, kun taas korkokenkien käyttö voi toisinaan aiheuttaa kantapään kipua. Nämä tekijät voivat aiheuttaa kipua nimenomaan päkiöissä ja luustossa. On myös tärkeää olla solmimatta kengännauhoja liian tiukalle, sillä se voi aiheuttaa kipua ja mustelmanmuodostusta jalkapöydässä.
Jalkaterän tai nilkan nyrjähdyksessä luita yhdistävät nivelsiteet venyvät liikaa ja niiden syyt repeytyvät tai venyvät liiallisesti. Tämä aiheuttaa nilkkakipua. Myös kyseisten nivelten nivelsiteiden löysyys voi aiheuttaa jalkaterän kipua.
Eri selkäkiputyyppien hoito
Neljällä ihmisellä viidestä on selkäkipua jossakin elämänvaiheessa1. Selkäkipua voivat aiheuttaa lukuisat syyt, esimerkiksi toistuva lasten nostaminen tai pitkien aikojen viettäminen kyyristyneenä kannettavan tietokoneen ylle. Selkäkipu voi heikentää toimintakykyä ja haitata arkielämää paljonkin.
Selkäkipu voi olla lähtöisin yläselästä (rintarangan alueelta eli siitä osasta selkää, johon kylkiluut kiinnittyvät) tai alaselästä. Yläselkäkipu tuntuu selän yläpuoliskolla ja hartioissa. Myös niskakipua voi esiintyä. Sitä voivat aiheuttaa seuraavat tekijät:
- liiallisesta venymisestä johtuvat nivelside- ja jännevauriot. Niitä voi tapahtua esimerkiksi liikenneonnettomuudessa tai urheilun aikana.
- stressi ja henkinen paine, jotka aiheuttavat lihasten kiristymistä ja supistumista.
- huono ryhti, joka aiheuttaa selkärangan ja sitä ympäröivien lihasten ja nivelsiteiden ylikuormitusta.
Yläselkäkivun lievittämiseen voi harkita ilman reseptiä saatavia kipulääkkeitä, kuten parasetamolia. Myös suun kautta otettavaa tai paikallisesti käytettävää tulehduskipulääkettä voi käyttää.
Viite: GPI 2017
Alaselkäkipu tuntuu sitä vastoin selän alaosassa. Alaselkäkipua voivat aiheuttaa mm.
- liian painavan kuorman nostaminen
- alaselän lihasten liiallinen venytys
- suoraan alaselkään kohdistuva vamma tai vaurio.
Nämä voivat aiheuttaa alaselkään revähdyksen tai venähdyksen, jotka aiheuttavat kipua ja joskus lihaskouristuksia. Myös ylipaino, huono ryhti ja stressi voivat osaltaan aiheuttaa alaselkäkipua. Alaselkäkipuun voi kokeilla ilman reseptiä saatavia kipulääkkeitä tai lämpöhoitoa.
Sijainnista riippumatta selkävaivat voidaan luokitella akuuteiksi ja kroonisiksi kivun keston perusteella. Akuutti selkäkipu on lyhytkestoista kipua, joka kestää tyypillisesti muutamasta päivästä muutamaan viikkoon. Oireet vaihtelevat vihlovasta tai viiltävästä kivusta lievään lihassärkyyn, taipuisuuden ja liikelaajuuden rajoittumiseen ja kykenemättömyyteen seistä suorassa.
Jos vaiva kestää vähintään kolme kuukautta, selkäkivun katsotaan olevan kroonista eli pitkäaikaista. Vaiva on usein etenevä eli pahenee ajan myötä. Kroonisen kivun syytä voi olla vaikea määrittää, ja yleensä tarvitaankin lääkärin tai kivunhoitoon erikoistuneen lääkärin hoitoa.
Viitteet:
1. American Orthopedic Foot and Ankle Society. Adult Foot Health. Available at: https://www.aofas.org/footcaremd/overview/Pages/Adult-Foot-Health.aspx
Viitteet:
1. American Orthopedic Foot and Ankle Society. Adult Foot Health. Available at: https://www.aofas.org/footcaremd/overview/Pages/Adult-Foot-Health.aspx
2. UK Clinical Knowledge Summaries. Headache – assessment. Available at: http://www.cks.nhs.uk/headache_assessment#-338801. Accessed August 2010.
Viitteet:
1. American Orthopedic Foot and Ankle Society. Adult Foot Health. Available at: https://www.aofas.org/footcaremd/overview/Pages/Adult-Foot-Health.aspx