Panadol Forte 1 g tabletti
Panadol Novum 500 mg tabletti
Panadol Pore 500mg poretabletti
Panadol Comp 500 mg kalvopäällysteinen tabletti
Panadol Zapp 500mg tabletti
Panadol Hot 500 mg/annos, jauhe oraalisuspensiota varten
Panadol 24 mg/ml oraaliliuos
Panadol 60 mg peräpuikko
Panadol 125 mg peräpuikko
vertaa nyt (0/5)
- Tuotteet
- Muoto
- Ikä
- Avainominaisuudet
- Ainekset
Panadol Forte 1g tabletti
- tabletti
- 1 Month - 2 Years
- Markkinoiden pienin 1g parasetamolitabletti
- - Vaikuttava aine on parasetamoli, jota on yhdessä tabletissa 1 g. -
Panadol Novum 500 mg tabletti
- tabletti
- 1-5 Years
- Tehokkaan kivunlievityksen
- -Vaikuttava aine on parasetamoli, jota on yhdessä tabletissa 500 mg.
Panadol Pore 500mg poretabletti
- poretabletti
- 1-5 Years
- Nopea kivunlievitys
- Vaikuttava aine: parasetamoli, jota on 500 mg yhdessä tabletissa.
Panadol Comp 500 mg kalvopäällysteinen tabletti
- tabletti/poretabletti
- 6 Months - 5 Years
- 500 mg parasetamolia ja 65 mg kofeiinia
- 1 tabletti sisältää parasetamolia 500 mg ja kofeiinia 65 mg.
Panadol Zapp 500mg tabletti
- tabletti
- 5-12 Years
- Nopea kivunlievitys
- -Vaikuttava aine on parasetamoli, jota on yhdessä tabletissa 500 mg.
Panadol Hot 500 mg/annos, jauhe oraalisuspensiota varten
- Jauhe oraaliliuosta varten
- 5-12 Years
- Lievittää särkyä ja alentaa kuumetta
- -Vaikuttava aine on parasetamoli, jota on 500 mg yhdessä annosjauhepussissa.
Panadol 24 mg/ml oraaliliuos
- Oraaliliuos
- 0-1 Years
- Lapset 5-10 kg
- Vaikuttava aine on parasetamoli, jota on 24 mg yhdessä millilitrassa Panadol oraalisuspensiota
Panadol 60 mg peräpuikko
- Peräpuikko
- 0-1 Years
- Lapset 5-10 kg
- Vaikuttava aine on parasetamoli, jota on 60 mg:aa Panadol 60 mg peräpuikossa, 125 mg:aa Panadol 125 mg peräpuikossa.
Panadol 125 mg peräpuikko
- Peräpuikko
- 1-5 Years
- Lapset 10-15 kg
- Vaikuttava aine on parasetamoli, jota on 60 mg:aa Panadol 60 mg peräpuikossa, 125 mg:aa Panadol 125 mg peräpuikossa
Minimoida
Päänsärky
Mistä pääkipu johtuu? Päänsärky on hyvin yleinen vaiva, joka voi johtua useasta syystä. Tilapäistä pääkipua voivat aiheuttaa esimerkiksi jännittäminen, unen puute tai rasitustilat. Toistuva päänsärky voi sen sijaan olla migreenityyppistä. Joskus päänsärky saattaa olla myös tulehdusperäistä, esimerkiksi poskiontelotulehduksen tai hampaiden tulehduksen aiheuttamaa.
Päänsärkytyypit
Millaisia päänsärkyjä on? Päänsärky voidaan jaotella kolmeen tyyppiin: migreeni, sarjoittainen päänsärky ja jännityspäänsärky.Kaikki päänsärkytyypit voivat aiheuttaa omanlaisiaan oireita. Päänsärky voi olla jomottavaa ja sykkivää tai terävää ja pienellä alueella esiintyvää ja kestää muutamasta minuutista muutamaan päivään 1, 2. Päänsärkytyypin selvittäminen voi helpottaa oireiden hoitoa ja auttaa ehkäisemään päänsärkyä vastaisuudessa.
Päänsäryn hoito
Miten hoidan pääkipua? Mikäli sinulla ei ole muita oireita kuin silloin tällöin esiintyvää lievää päänsärkyä, voit hoitaa kipuoireita kotona. Päänsäryn itsehoitona voi käyttää reseptivapaasti saatavaa kipulääkettä, kuten Panadolia.
Jännityspäänsäryssä avuksi voivat olla liikunta ja voimistelu, ergonomiset työasennot, säännöllinen unirytmi, kipualueen hieronta ja lämmitys. Mikäli sinulla on lääkärin tekemä migreenidiagnoosi, noudata lääkärin kanssa sovittua lääkehoitoa.
Milloin lääkäriin päänsäryn vuoksi? Jos sinulla on äkillinen tai voimakas päänsärky tai siihen liittyy yhtäaikaisia muita oireita, tulee lääkärin hoitoon hakeutua välittömästi. Lue aiheesta lisää ”Milloin kääntyä lääkärin puoleen?”-osiosta tältä sivulta.
Migreeni
Migreeni päänsärky eroaa jännityspäänsärystä siten, että kipu tuntuu yleensä vain toisella puolella päätä, ja sitä voi kuvailla sykkiväksi, kohtalaiseksi tai kovaksi. Migreeni voi aiheuttaa monesti ohimenevää herkkyyttä valolle ja äänille sekä pahoinvointia ja oksentelua.
- voi kestää muutamasta tunnista muutamaan päivään, ja kohtaukset voivat uusiutua
- on yleisempää naisilla kuin miehillä
- voi johtua erilaisista laukaisevista tekijöistä ja vaihdella eri henkilöillä.
Migreenikohtausta edeltäviä oireita voivat olla makeanhimo, haukottelu, väsymys ja muutokset mielialassa. Onneksi migreenien määrää voidaan vähentää merkittävästi tunnistamalla laukaisevat tekijät ja hallitsemalla niitä.
Migreenin oireet
Usein migreenin aiheuttajina ovat ulkoiset tekijät, jotka vaihtelevat yksilöllisesti eri ihmisillä. Kohtauksia voivat laukaista esimerkiksi,
• kirkkaat valot, kuten auringon valo
• stressi tai sen päättyminen
• alkoholi
• huonot tai vähäiset yöunet
• pitkittyneet ruokailuvälit
• huono näkö (kuten silmien taittoviat) ja hampaiden purentavirheet
Osalla migreenistä kärsivistä henkilöillä esiintyy myös esioireita eli auroja, jotka ovat usein näköhäiriöitä näkökentässä (esimerkiksi sahalaitakuvio). Lisäksi esioireena saattaa esiintyä myös puheentuoton häiriöitä. Migreenikohtaus saattaa joskus ilmestyä ainoastaan auraoireena ilman päänsärkyä.
Migreenin hoito kotikonstein
Migreeniä voi hoitaa kotikonstein esimerkiksi lepäämällä viileässä ja pimeässä huoneessa, myös nukkuminen ja kylmä kääre voivat auttaa. Migreenin itsehoidon lääkityksenä voi käyttää esimerkiksi parasetamolia. Lääke kannattaa ottaa heti migreenikohtauksen ilmaantuessa ja mieluusti riittävän iso annos. Myös migreeniä laukaisevia tekijöitä kannattaa välttää, kuten valvomista, alkoholia, voimakkaita hajuja, suuria lämpötilanvaihteluita sekä joitakin ruoka-aineita.
Milloin lääkäriin migreenin vuoksi?
Mikäli itsehoito on riittämätöntä ja migreenikohtauksia esiintyy vähintään kerran viikossa, tulee hakeutua lääkäriin. Lääkärin hoitoa ei kannata lykätä, sillä migreenin estohoitoon löytyy tehokasta apua. Migreenikohtauksen pitkittyessä yli kahteen vuorokauteen, suositellaan hakeutumista terveyskeskuspäivystykseen, jossa voidaan antaa nopeaa ja tehokasta apua migreeni taltuttamiseksi.
Sarjoittainen päänsärky
Sarjoittainen päänsärky eli klusteripäänsärky on harvinaisin mutta todennäköisesti voimakkain päänsärkytyyppi, joka on yleisempi miehillä kuin naisilla. Sarjoittaisella päänsäryllä tarkoitetaan jaksoittain ajan mittaan esiintyviä särkykohtauksia. Tämä on tärkein ero sarjoittaisen päänsäryn ja jännityspäänsäryn tai migreenin välillä: sarjoittainen päänsärky uusiutuu säännöllisesti tietyn ajanjakson aikana.
Sarjoittainen päänsärky on voimakasta ja voi kestää 15 minuutista 3 tuntiin. Kipua esiintyy yleensä vain toisella puolella päätä ja silmän takana ja ympärillä. Muita oireita voivat olla mm. silmien punoitus ja kyynelvuoto ja nenän tukkoisuus tai eritevuoto vain sillä puolella, jolla kipua esiintyy.
Tiedossa olevia laukaisevia tekijöitä ovat mm. tupakointi ja alkoholin juominen, mutta ei kuitenkaan tiedetä, ovatko nämä tekijät merkittävästi erilaisia miehillä ja naisilla. Sarjoittainen päänsärky voi liittyä myös perintötekijöihin. Sarjoittaisen päänsäryn esiintyminen suvussa voi suurentaa riskiä ja vaikuttaa ilmaantuvuuden suurenemiseen.
Myös oireissa ja niiden puhkeamisessa on eroa miesten ja naisten välillä.
- Naisilla sarjoittaista päänsärkyä esiintyy yleensä eniten kahtena ajanjaksona, teini-iässä ja 40–50 ikävuoden välillä.
- Miehillä sitä vastoin on yleensä vain yksi päänsäryn huippujakso, 20–30 ikävuoden välillä.
- Sekä miehillä että naisilla on keskimäärin kolme sarjoittaista päänsärkykohtausta vuorokaudessa. Naisilla päänsärky on kuitenkin lyhytkestoisempaa kuin miehillä.
Eroista huolimatta sarjoittaisen päänsäryn hoito on miehillä ja naisilla samanlaista. Sitä voidaan hoitaa parasetamolilla (esim. Panadol), reseptilääkkeillä ja happihoidolla.
Milloin pitää kääntyä lääkärin puoleen
Päänsärkyä voi esiintyä kenellä tahansa, milloin ja missä tahansa. Onneksi päänsärky on niin yleistä, että useimmiten siitä ei tarvitse huolestua. Useimmissa tapauksissa päänsäryn oireet kestävät vain muutamista minuuteista muutamaan tuntiin.
Mitä tehdä sitten, jos kipu ei häviä? Ja mitä jos päänsärkyyn liittyy muita oireita tai vaivoja? Ja mikä tärkeintä: mistä tietää, milloin päänsärky on niin vakavaa, että tarvitsee hakeutua hoitoon?
On selviä varoitusmerkkejä, jotka osoittavat, että päänsärky voi olla vakavampaa. Äkillinen, voimakas päänsärky tai päänsärky, johon liittyy muita oireita, voi olla oire vakavammasta sairaudesta.
Jos sinulla esiintyy jokin seuraavista oireista, hakeudu heti lääkärinhoitoon.
- Niskan jäykkyys ja kuume: Joihinkin päänsärkyihin, kuten jännityspäänsärkyyn, voi liittyä niskakipua tai niskan kireyttä. Jos kuitenkin äkillisen, voimakkaan päänsäryn yhteydessä esiintyy voimakasta niskan jäykkyyttä ja kuumetta ja/tai herkkyyttä valolle, kyseessä voi olla merkki vakavasta tulehduksesta, joka vaatii lääkärinhoitoa.
- Tunnottomuus tai heikotus: Päänsäryn yhteydessä esiintyvä tunnottomuus tai heikotus, mukaan lukien puheen puuroutuminen tai kävelyvaikeus, voi olla oire vakavammasta tilasta. Ota mahdollisimman pian yhteys lääkäriin.
- Näön muutokset: Kahtena näkeminen, näön hämärtyminen tai osittainen näön menetys päänsäryn yhteydessä.
- Sekavuus, kouristuskohtaukset tai tajunnan menetys: Päänsäryn yhteydessä esiintyvä sekavuus tai tajunnan menetys on aina merkki vakavasta sairaudesta tai vauriosta. Oireet saattavat ilmaantua päänsäryn alkaessa tai sen jälkeen. Kummassakin tapauksessa lääkärinhoitoon on hakeuduttava heti.
- Päävamma: Jos päävamman yhteydessä esiintyy päänsärkyä, on aina otettava heti yhteys lääkäriin. Päävamman jälkeinen päänsärky voi olla merkki vauriosta, joka vaatii välittömästi lääkärinhoitoa.
Viitteet:
1. Available at: http://www.w-h-a.org/assets/6/E0ED62DA-F33B-7800-997D29F3966BCFA3_document/What_is_tension-type_headache.pdf.
2. US Medline Plus. Tension headache. Available at: http://www.nlm.nih.gov/medlineplus/ency/article/000797.htm.
3. Lifting the burden. Information for people affected by migraine. Available at: http://www.w-h-a.org/assets/0/E0E0E230-E5CC-D51C-5D382D5DEFA369DA_document/What_is_migraine.pdf.
4. US Medline Plus. Migraine. Available at: http://www.nlm.nih.gov/medlineplus/ency/article/000709.htm.
5. Lifting the Burden. Information for people affected by cluster headache. Available at: http://www.l-t-b.org/assets/98/91498A98-D07F-9C38-9BCC46611D89FE2F_document/What_is_cluster_headache.pdf
6. US Medline Plus. Cluster headache. Available at: http://www.nlm.nih.gov/medlineplus/ency/article/000786.htm
7. US Medline Plus. Sinusitis. Available at: http://www.nlm.nih.gov/medlineplus/ency/article/000647.htm. Accessed August 2010
Viitteet:
1. Available at: http://www.w-h-a.org/assets/6/E0ED62DA-F33B-7800-997D29F3966BCFA3_document/What_is_tension-type_headache.pdf.
2. US Medline Plus. Tension headache. Available at: http://www.nlm.nih.gov/medlineplus/ency/article/000797.htm.
3. Lifting the burden. Information for people affected by migraine. Available at: http://www.w-h-a.org/assets/0/E0E0E230-E5CC-D51C-5D382D5DEFA369DA_document/What_is_migraine.pdf.
4. US Medline Plus. Migraine. Available at: http://www.nlm.nih.gov/medlineplus/ency/article/000709.htm.
5. Lifting the Burden. Information for people affected by cluster headache. Available at: http://www.l-t-b.org/assets/98/91498A98-D07F-9C38-9BCC46611D89FE2F_document/What_is_cluster_headache.pdf
6. US Medline Plus. Cluster headache. Available at: http://www.nlm.nih.gov/medlineplus/ency/article/000786.htm
7. US Medline Plus. Sinusitis. Available at: http://www.nlm.nih.gov/medlineplus/ency/article/000647.htm. Accessed August 2010
Viitteet:
1. Available at: http://www.w-h-a.org/assets/6/E0ED62DA-F33B-7800-997D29F3966BCFA3_document/What_is_tension-type_headache.pdf.
2. US Medline Plus. Tension headache. Available at: http://www.nlm.nih.gov/medlineplus/ency/article/000797.htm.
3. Lifting the burden. Information for people affected by migraine. Available at: http://www.w-h-a.org/assets/0/E0E0E230-E5CC-D51C-5D382D5DEFA369DA_document/What_is_migraine.pdf.
4. US Medline Plus. Migraine. Available at: http://www.nlm.nih.gov/medlineplus/ency/article/000709.htm.
5. Lifting the Burden. Information for people affected by cluster headache. Available at: http://www.l-t-b.org/assets/98/91498A98-D07F-9C38-9BCC46611D89FE2F_document/What_is_cluster_headache.pdf
6. US Medline Plus. Cluster headache. Available at: http://www.nlm.nih.gov/medlineplus/ency/article/000786.htm
7. US Medline Plus. Sinusitis. Available at: http://www.nlm.nih.gov/medlineplus/ency/article/000647.htm. Accessed August 2010